Talven synkistely on vihdoin takana päin. Tällä toisen vuoden lukio-opiskelijalla lukuvuosi on tähän asti ollut pimeää aikakautta, mutta nyt vihdoin auringon valaistessa myös pohjoista pallomme puoliskoa, huomaa selvästi miten valtava on se positiivinen vaikutus, joka auringolla ja valolla on ihmismieleen.

Talvisaikaanhan tunnetusti ihmisen unen tarvekin lisääntyy, päivätkin viettää lähes horroksessa kun allekirjoitanut ainakin on aamuisin kesälläkin puoliunessa ja auringon pysyessä päivälläkin piilossa, tuntuu kuin aamusta harpattaisiin suoraan iltaan eikä sitä pirteää aikaa sitten tule juuri ollenkaan. Valonpuutettahan voi tietysti pyrkiä korvaamaan sähkövaloilla, mutta vaikka istuisi kuinka pitkään hehkulamppu naaman edessä niin ei siitä samalla tavalla energiaa saa kuin että jos pääsisi katsomaan oikeaa aurinkoa.